Keskustelun voima

Koulut ovat alkaneet, opettajat ja muut koulun aikuiset palanneet työhönsä. Työrauhasta, kännyköistä, kiusaamisesta ja lukutaidosta riittää puhetta. Jälleen etsitään kultajyvää, joka pelastaa koulun ja rakentaa suomalaisesta yhteiskunnasta kilpailukykyisen ja hyvinvoivan. Lasten kasvun ja oppimisen tukemiseen kehitetään uusia menetelmiä ja tehokkaita työkaluja.

Mitä jos vanhat keinot olisivatkin paremmat?

Vuosikymmeniä jatkuneessa tutkimuksessa seurattiin suomalaisten elämää lapsesta aikuiseksi. Yksi tavoite oli selvittää, miksi joistakin lapsista kasvaa tasapainoisempia ja melko hyvin voivia aikuisia, kun taas toiset kokevat elämän jatkuvana taisteluna.

Kaikkien elämään kuuluu vastoinkäymisiä ja epäonnea. Emme pysty valitsemaan sairauksia tai onnettomuuksia. Elämä on epäreilua. Silti toiset selviytyvät vaikeuksistaan vähemmillä vaurioilla. Keskusteleminen on asia, joka löytyi hyvinvoivien aikuisten lapsuudesta. Ei varallisuus tai koulutetut vanhemmat, ei tietty koulu tai tietyt harrastukset. Keskustelu, juttelu, höpöttely.

Tutustuttuani tähän tutkimukseen joitakin vuosia sitten aloin kiinnittää huomiota omaan olemiseen lasteni kanssa. Keskustelu lasten kanssa ei vaadi muuta kuin sen, että on paikalla ja läsnä. Tunnustan, että välillä sekin tuntuu vaikealta. Onneksi harjoittelemalla oppii. Kun lapsi alkaa takapenkillä kertoa päiväkodista, osaan nykyään sulkea radion.

Mikään uusi menetelmä tai työkalu ei korvaa ihmisten välistä kohtaamista.

Myös yhteinen hiljaisuus on tärkeä osa keskustelua. Kun saan vastaukseksi koulupäiväkuulumisiin "ihan hyvin", muistan odottaa hetken. Usein juttu jatkuu vähän ajan kuluttua. Pyykkien ripustaminen on nykyään lempikotityöni, pakotan lapset avuksi ja odotan, mistä tänään jutellaan.

Helpolla ei aina pääse. En osaa edelleenkään vastata, miksi ei vaan yhdessä päätetä, että kaikki sodat kielletään. Onneksi keskustelu lapsen kanssa ei ole tiedon siirtämistä, vaan ajatusten jakamista, molemmin puolin.

Kuulostaa vähän tylsältä ratkaisulta kouluun, että opettajalla olisi aikaa jutella lasten kanssa. Silti ajattelen, että se on kaikista tärkeintä. Mikään uusi menetelmä tai työkalu ei korvaa ihmisten välistä kohtaamista. Siihen tarvitaan aikaa, tilaa ja rauhaa. Hyvää lukuvuotta koulujen väelle.